Tervetuloa seuraamaan matkaani käsinkaiverruksen ammattilaiseksi.
Olen aikaisemmin opiskellut lähihoitajakoulua sekä käynyt lukiota. Nyt oli aika kääntää uusi sivu elämässä, ja lähteä tekemään juuri sitä mistä pitää.
Olen aikaisemmin opiskellut lähihoitajakoulua sekä käynyt lukiota. Nyt oli aika kääntää uusi sivu elämässä, ja lähteä tekemään juuri sitä mistä pitää.
Olen koko pienen ikäni nauttinut kaikenlaisesta käsillätekemisestä. Naperona askartelin maitotölkeistä muumitaloja ja jokaisen perheenjäsenen joululahjapaketista löytyi puupalikasta väkerretty tonttu.
Myös piirtäminen on pysynyt matkassa mukana ihan pienestä asti. Myöhemmin aloin harrastamaan miniatyyrien tekoa, ja harrastus on minulle tälläkin hetkellä erityisen tärkeä.
Heräsi ajatus, miksi en tekisi juuri sitä mistä nautin suunnattomasti ja missä minulla saattaisi olla jotain annettavaakin? Halusin ammatin jossa tarvitaan pikkutarkkuutta, pitkäjänteisyyttä ja jossa saa toteuttaa itseään. Kaivertajana voisin hyödyntää näitä kaikkia osa-alueita. Tuumasta toimeen! Päätin hakea Koulutuskeskus Salpaukseen. Postista ilmestyi pääsykoekutsu, ja jonkun ajan päästä odotettu tieto siitä, että minut on valittu kouluun.
Tammikuussa 2015 koulu sitten alkoi. Enkä hetkeäkään ole epäröinyt etteikö kaivertaminen olisi juuri sitä mitä haluan tehdä. Ja kunhan taidot tästä kehittyvät, (toivottavasti paljon) on aika ottaa askel kohti kultasepäntutkintoa.
Tästä se alkaa, matka kaivertajaksi! On etuoikeus olla mukana ylläpitämässä kädentaitoperinnettä. Toivottavasti vereltä ja kyyneliltä vältytään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti