maanantai 18. tammikuuta 2016

Pikkuruiset laatat

Joululoman jälkeen oli taas aika palata kaivertamisen pariin. Ensitöikseni aloin korjailemaan viistekaiverrintani, joka oli päässyt hieman huonoon kuntoon. Jotenkin sitä meinaa unohtaa työvälineiden kunnossapidon vaikka ilman hyvää kaiverrinta ei työnteosta tule mitään.

Kaivertimen korjauksen jälkeen pääsin kaivertamaan asiakkaalle pieniä laattoja. Hopealaattojen leveys oli 0,5mm ja pituus 2cm. Lopputulos olisi voinut olla parempikin. Kaivertimen korjauksen jälkeen menee aina jonkin aikaa ennenkuin alkaa taas kaivertaminen sujumaan. Asiakas oli tyytyväinen lopputulokseen ja sehän se tärkeintä on. 


Karesi. Teksti on ilmeisesti esperantoa ja tarkoittaa suojelusta.

Päivämäärä.


perjantai 18. joulukuuta 2015

Riikinkukon kaiverrusta

Tällä hetkellä minulla on menossa ensimmäinen työharjoittelujaksoni. Heti ensitöikseni sain hommakseni loihtia maljakkoon lasikaiverruksen, jossa komeilisi riikinkukko. Tuumasta toimeen! Tunteja työhön uppoutuikin yllättävän paljon, mutta lasikaiverrusten tekeminen on todella palkitsevaa.

Riikinkukko pyrstösulkia vailla. 




Valmis riikinkukko.


 Lasikaiverruksessa minua kiehtoo sen monet mahdollisuudet, ja joskus hamassa tulevaisuudessa toivon osaavani kaivertaa lasiin myös realistisia muotokuvia. Siihen on vielä rutkasti matkaa, mutta tekemällä senkin taidon voi oppia.




torstai 17. joulukuuta 2015

Heraldiikka

Heraldiikka on yksi niistä osa-alueista joka kiinnostaa minua paljon. Siihen liittyy paljon mielenkiintoisia asioita. Meille annettiin tehtäväksi suunnitella oma heraldinen kuvio/kuva, josta piti tehdä itselle tarkoitettu vaakuna.

Halusin tehdä omasta tunnuskuviostani hieman humoristisen. Tuloksena on norpan ja metson sekoitus. Vaakunoissa eläimen kuuluu katsoa aina samaan suuntaan. Tarkoituksena on että eläin näyttää hyökkäävältä. Oma "norppametsoni" näytti aluksi kovin kiltiltä, siispä lisäsin piirrokseeni kielen ja hampaat. Tunnuskuvio kertoo aina jotain omistajastaan. Olen itse syntynyt Saimaanrannan läheisyydessä ja metsästys on kulkenut suvussa. Siispä näiden kahden asian sekoituksesta syntyi tämä omituinen olento. Vaakunakilpeen lisäsin vielä aaltokoron kuvaamaan järveä. Kypäräkoristeena komeilee oma horoskooppini vaaka. 


Vaakunakilven väreillä on myös omat sääntönsä. Esimerkiksi kulta ja hopea eivät saa olla vierekkäin vaan välissä täytyy olla jokin muu väri. Usein hopea kuvataan valkoisella värillä niin kuin tässä minunkin vaakunapiirroksessani. 



Valmis vaakunapiirros.


Seuraavana teimme vaakunoillemme vaakunaselitykset.



Vaakunaselitys


Tämän jälkeen tunnuskuviosta tehtiin ex libris (=kirjanomistajamerkki). Värit merkataan piirrokseen erilaisilla viivoilla eli skraffeerauksilla, jotta kaiverretusta painolaatasta osataan tulkita vaakunakilven värit.

Ex Libris skraffeerauksin piirrettynä.



Lopuksi Ex Libris vielä kaiverrettiin kuparilevylle, jonka on tarkoitus toimia painolaattana. Oli muuten melko hankalaa kaivertaa tekstiä, koska painolaattaan se kaiverretaan nurinkurin jotta se tulisi sitten paperille oikein päin.



Painolaatta kaiverrettuna.

torstai 19. marraskuuta 2015

Monogrammit kuperalle pinnalle

Tänään harjoittelin monogrammien kaivertamista kuperalle pinnalle. Ensin kävin heittoprässillä tekemässä kuparilevyistä kuperia ympyröitä. Sitten piirsin ympyröihin kaunomonogrammeja ja ei muuta kuin kaivertamaan. Lopputulokseen olen tyytyväinen pieniä kauneusvirheitä lukuunottamatta. Viisteistä täytyisi nimittäin saada leveämpiä.  Pahoittelen kuvan huonoa laatua, ei pitäisi kiireessä napsia kuvia :)



Kaunomonogrammeja kuperalle pinnalle.






perjantai 16. lokakuuta 2015

Ensikosketus koveraan pintaan.

Kuperan pinnan kaivertamisen jälkeen oli aika tutustua koveran pinnan kaivertamiseen. Koveralle pinnalle luonnostelu oli omasta mielestäni hieman haastavampaa kuin kuperalle. Tekstiksi kirjoitin lääkäreiden saneluita. Päätin harjoitella kuparin lisäksi kaivertaa messingille, joka on vaikeampaa kaivertaa. Kupari on todella pehmeää ja messinki hieman kovempaa.


Kuparille kaiverrettuna.

Kaiversin ensin kuparisen koveran harjoituksen. Tuotti hankaluuksia kaivertaa reunimmaisia kirjaimia sillä harjoituskappaleen reunat tuntui aina olevan tiellä. Lipsuilta silti vältyttiin.



Luonnos messinkiin.


Valmis kaiverrus.


Messinkisen harjoituskappaleen kaivertaminen olikin minulle sitten haastavampaa. Messinki kun on paljon kovempaa kuin kupari ja kaiverrin lähtee messinkisellä pinnalla helposti omille teilleen. Yllätyksekseni lipsuja ei kuitenkaan tullut, kun jaksoi keskittyä kunnolla kaivertamiseen.

Itselleni oli haasteellisempaa kaivertaa koveralle pinnalle kuin kuperalle pinnalle. Tarvitaan vain paljon harjoittelua niin eiköhän tuo koveralle pinnallekin kaivertaminen ala sujumaan.



keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Teksti kuperaan pintaan

Ajattelin tänään kokeilla uudemman kerran kuperaan pintaan kaivertamista. Päätin harjoitella kaunokirjoituksen kaivertamista nauhana "rannerenkaaseen". Piirsin tekstin melko isona, sillä haluan opetella kaivertamaan isojakin tekstejä, niin että kirjainten muoto säilyy oikeana.



Teksti kaivertamista vaille valmiina.

Ison tekstin kaivertaminen osoittautuikin melko haastavaksi. Ensimmäiset sanat sujuivat takkuilen. En meinannut saada kirjainten muotoa pysymään millään oikeanlaisina.




Kirjainten alaosat eivät aivan pysyneet muodossaan.

Loppua kohden huomasin, että mitä nopeammin kaiversin ja mitä enemmän luotin kaivertimeen, sitä parempaa jälkeä sain aikaiseksi. Vaikkakin lopputulos ei juuri hivele silmää, oli ison tekstin kaivertaminen  hyvää harjoitusta.

                                                                                                                                                                                                    
Viimeisessä sanassa kirjainten muoto alkoi jo näyttämään paremmalta.


Aion vielä tehdä muutaman isotekstisen renkaan, jospa se alkaisi siitä pikkuhiljaa sujumaan. Taas kerran tuli todistettua se, että täytyy osata luottaa omiin kykyihinsä. Mitä enemmän epäröi itseään, sitä huonompaa jälkeä saa aikaiseksi.


torstai 1. lokakuuta 2015

Ensimmäinen kupera pinta

Tänä syksynä meille on tullut uutena asiana kuperien pintojen kaivertaminen. Tein tekstin vanhaan elämää nähneeseen kuparikippoon. Teksti kiersi koko kupin ympäri nauhana.  Tekstin kirjoittaminen oli yllättävän nopeaa, vaikka pinta olikin haastava.
Kiinnitin kipon kaiverruskuulaan nippeleiden avulla. 

Teksti odottamassa kaiverrusta.


Hieman jännitti aloittaa kaivertamista. Kaiverrin nimittäin helposti lipsuu kuperalla pinnalla. Onneksi veripisaroilta vältyttiin.  Valmis kaiverrus ei nyt omaa silmääni miellyttänyt, mutta ensimmäiseksi kuperaksi pinnaksi oli yllättävää ettei tullut yhtään lipsua.

Tekstin parhaiten onnistunut sana.

Valmis kaiverrus.

Kuperalle pinnalle kaivertaminen vaatii vielä rutkasti harjoittelua. :)